23.9.2016

Kuulumisia, haastatteluja ynnä muuta

Edellisen keväisen juoksumatkaennätyksen jälkeen alkoi oikean polven ala-/ulkosyrjällä tuntua juostessa kipua. Kun se oli tarpeeksi äitynyt, huomasin, että oireet sopivat täysin juoksijan polveen. Oliko minusta siis vihdoin tullut juoksija? :)

No ikävä vaivahan se oli, ja kesti melkein koko kesän, että se lähti kokonaan pois. Heti keväällä tunnistettuani kivun syyn aloin harjoittaa juoksijan polven ongelmakohtaan IT-jänteeseen liittyviä lihaksia ja tehdä asiaan kuuluvia venyttelyjä. Jatkan näitä yhä toivoen niiden estävän vaivan uusiutumisen.

Syyskuu on ollut kiireistä. Ajauduin puolivahingossa mukaan erääseen ohjelmointiprojektiin auttelemaan, ja kylläpä ohjelmointi on ollut mukavaa ja sujunutkin erittäin hyvin. Tämän lisäksi minua on haastateltu lääkekannabisaiheesta terve.fi-lehteen, juttu ei ole vielä ilmestynyt, ja svenska.yle.fi:hin. Svenska Ylen jutussa on myös parit videonpätkät, jotka kuvasin juttua varten puhelimen kameralla.

Lue ja katso: Medicinsk cannabis gav MS-patient livet tillbaka - läkarkåren skeptisk.

Ja näiden lisäksi juoksin vielä tämän viikon tiistaina uuden juoksumatkaennätyksen. Juoksin 11 kilometriä, aikaa meni noin tunti ja vartti. Tämä oli samalla pisin matka, mitä olen koko elämässäni juossut! Jalat kestivät ihan hyvin, vaikka olihan se jo melko raskas suoritus. Palautumisaika oli 26 tuntia. Tässä kuvakaappaus Sports-Trackeristä:


Mukavaa syksyä kaikille!

31.3.2016

Juoksuennätys pitkästä aikaa

Vuonna 2008, jolloin sain MS-tautidiagnoosin, pystyin kävelemään noin kilometrin, minkä jälkeen olin niin väsynyt, että olisin voinut nukahtaa pystyyn, lisäksi jaloissa oli kovia kipuja.

Vuonna 2010
, jolloin sain lääkekannabisreseptin, aloin harjoitella kävelyä toden teolla uudestaan. Lääkekannabis auttaa mm. hermokipuihin, jalkojen spastisuuteen sekä väsyttävään fatiikkiin.

Vuonna 2011
kävely sujui jo hyvin. Pystyin kävelemään useiden kilometrien lenkkejä. Aloin kokeilla myös juoksua. Ongelmaksi osoittautui vasen nilkka, joka kipeytyy helposti. Pisin juoksulenkkini oli 3,8 kilometriä.

Vuonna 2013
tein uuden juoksumatkaennätyksen 6,6 kilometriä. Yhä edelleen jalat ja erityisesti nilkka kipeytyivät välillä kovasti ja jouduin pitämään viikkojen taukoja. Ehkä yritin liian paljon liian nopeasti (en tunnusta).

Vuonna 2015 syksyllä juoksu alkoi taas sujua. Aloitin parin kilometrin lenkeillä 2–3 kertaa viikossa ja kasvatin hiljalleen pituutta. Tämä sama juoksuputki jatkuu nyt vuonna 2016. Toissapäivänä juoksin uuden juoksumatkaennätyksen 6,9 kilometriä. Hyvin sujui ja vauhtiakin oli 6'27 min/km (kilometrin juoksuun kului keskimäärin 6 minuuttia ja 27 sekuntia). Tästä on hyvä jatkaa kevään edetessä.

Today 4,2 km run after workout on new snow, -3°C. #running #winter #snow #juoksu #talvi #lumi

A photo posted by MS-potilas (@mspotilas) on

16.3.2016

Kalson päiväuni: lääkekannabiksen sopivuuden arviointi

”Olet siis joskus juonut alkoholia? Valitettavasti et voi saada Sativexia.”

Eija Kalso
on jälleen kirjoittanut lääkekannabiksesta harhaanjohtavasti ja potilaiden kannalta haitallisesti. Tällä kertaa kyseessä on Lääkärilehdessä julkaistu katsausartikkeli Kannabistako ki­pu­lääk­keek­si?, jossa kirjoittajina Kalson lisäksi ovat A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki sekä Fimean lääkevalmisteiden arvioinnin johtaja Erkki Palva. Kalso ja kumppanit antavat tällä kertaa mielikuvitustensa laukata niin, että lopputulos naurattaisi, jos asia ei olisi niin vakava. Harhaan johdetaan tällä kertaa erityisesti lääkäreitä, joiden ammattilehdessä artikkeli on julkaistu.

Heti ingressissä lyödään kortit pöytään: kannabis on turha minkään kiputilan hoidossa ja hoitoon liittyy merkittäviä riskejä erityisesti pitkään käytettäessä. Artikkeli ei kerro, mitä nämä pitkä­aikais­käytön riskit ovat, vaikka niihin viitataan vielä neljään kertaan myöhemmin artikkelissa.
Tut­ki­mus­näyt­tö ei tois­tai­sek­si tue kan­na­bik­sen käyt­töä min­kään ki­pu­ti­lan hoi­dos­sa. Kan­na­bik­ses­ta hyö­tyy vain pie­ni osa ki­pu­po­ti­lais­ta, ja hoi­toon liit­tyy mer­kit­tä­viä ris­ke­jä eri­tyi­ses­ti pit­kään käy­tet­täes­sä.

Tutkimuksia kannabiksen käytöstä erilaisissa kiputiloissa kyllä löytyy, mutta ns. kolmannen vaiheen tutkimuksia löytyy lähinnä Sativex-suusuihkeesta, jolla on taustalla Sativexin kehittänyt lääkeyhtiö GW Pharmaceuticals tutkimuksia rahoittamassa. Kannabis­kukinnon tutkimiseen ei lääkeyhtiöillä ole intressejä. Eija Kalso hyväksyy vain kolmannen vaiheen tutkimukset, muita ei ole olemassa.

Lue tästä lisätietoa lääketutkimusten vaiheista.

Varsinainen ”helmi” löytyy kohdasta Potilaiden arviointi ja seuranta. Tässä vaiheessa artikkelia kukintomuotoinen lääkekannabis on jo rajattu vaihtoehdoista pois, koska sillä ei ole tehty yhtään mitään kunnon tutkimuksia koskaan. Niinpä niin. Jäljellä on vain nabiksimoli eli Sativex.
Na­bik­si­mo­lin so­pi­vuus MS-tau­tiin liit­ty­vän spas­ti­suu­den hoi­toon ar­vioi­daan neu­ro­lo­gian yk­si­köis­sä, jois­sa pi­täi­si ol­la val­miu­det mo­nia­lai­seen ar­vioon (tau­luk­ko 6). Ki­vun hoi­don ar­viot tu­lee teh­dä vain ylio­pis­to­sai­raa­loi­den mo­nia­lai­sil­la ki­puk­li­ni­koil­la, jot­ka pys­ty­vät ot­ta­maan kantaa po­ti­laan mui­hin hoi­to­mah­dol­li­suuk­siin ja kan­ta­maan vas­tuun po­ti­laan jat­ko­hoi­dos­ta.


Hei, nyt oikeasti! Eihän kukaan saa edes Sativexia, jos sopivuus arvioidaan näillä kriteereillä. Taulukkoa tarkemmin lukiessa heräsi kysymys, mitä myrkkyä tässä oikein aiotaan kokeilla.

  • Monialainen viiden asiantuntijan ryhmä selvittämässä, voidaanko Sativexia määrätä potilaalle 2–3 kuukauden arviointijaksolle! Varmaan tällaiseen on Suomessa halua eli myös varaa ryhtyä.
  • Aiempi huumaavien aineiden, kuten alkoholin tai nikotiinin käyttö, on pääsääntöisesti vasta-aihe. Kannabiksen aiempi käyttö on vasta-aihe.
  • Muita hoitoja ja lääkkeitä tulee kokeilla ennen lääkekannabista, ja kivun hoidossa tämä pitää sisällään opiaatit. Jos olet aiempi opiaattien käyttäjä, et voi saada lääke­kannabista. Mitäs läksit, kikkeliskokkelis.

Huolestuttavaksi asian tekee se, että yksi artikkelin kirjoittajista on Erkki Palva Fimeasta. Jos lääkäri nyt harkitsee kannabislääkitystä potilaalleen ja lisätietoja etsiessään lukee tämän katsaus­artikkelin, saattaa hän luulla, että taulukko 6:n mukainen arviointi on Fimean vaatimus erityislupaa myönnettäessä. Näin asia ei suinkaan ole. Myyntiluvallinen Sativex, jonka sopivuuden arviointiin taulukko 6 on viisaat päät yhteen lyöden laadittu, ei edes tarvitse Fimean erityislupaa. Myöskään erityisluvallisiin kannabis­kukinto­valmisteisiin, kuten Bedrocan, ei tällä hetkellä vaadita näitä kriteerejä ja toivottavasti ei jatkossakaan. Silloin lääkekannabista ei Suomessa saisi enää kukaan.

Tämä ”katsausartikkeli” on hysteeristä vainoharhaisuutta lääkekannabiksen vaarallisuudesta ja lääkärien johtamista harhaan. Eija Kalson ristiretki jatkuu, ja potilaat kärsivät.

Parahin Eija Kalso, lääkekannabis auttaa minulla MS-taudin hermokipuihin. Kun käytän sitä säännöllisesti, viiltävät hermokivut pysyvät kokonaan poissa. Lääkekannabis auttaa minulla myös muihin MS-tautini oireisiin, mm. jatkuvaan pahoinvointiin sekä lihasjäykkyyteen. Olen käyttänyt lääkekannabista yli viisi vuotta enkä ole havainnut haittoja pitkäaikaiskäytössä, vointini on kohentunut ja käytettävä annos pienentynyt. Ai niin, minähän olen vain potilas enkä kolmannen vaiheen lääketutkimus. Potilasta ei tarvitse kuunnella.

Missä ovat potilaan oikeudet?

5.3.2016

Lääkekannabisreseptini uusittiin

Elokuussa 2015 sain huonoja uutisia. Lääkekannabisreseptini kirjoittanut ja uusinut lääkäri lopetti täysin lääkekannabisreseptien kirjoittamisen. Omat reseptini olin uusinut edellisen kerran joulukuussa 2014.

Yritin ensin uusia reseptit julkisella puolella. Terveyskeskuksessa kävin marraskuussa, ja sitä kautta sain lähetteen sairaalan neurologian poliklinikan lääkärille. Aika neuron polille oli tämän vuoden alussa, ja käynti siellä oli yhtä tyhjän kanssa. En saanut minkäänlaista apua enkä tukea tilanteessani. Pahan mielen sain ja lisää epävarmuutta tulevaisuudesta. Laskuttaa silti kehtasivat.

Seuraavaksi otin yhteyttä läheisten kaupunkien yksityisten lääkäriasemien neurologeihin sähköpostilla, selitin tilanteeni ja kysyin, onnistuuko reseptien uusiminen. Lähetin kuusi sähköpostia, joihin sain vain yhden vastauksen. Vastaaja kieltäytyi vedoten vähäiseen kokemukseensa MS-taudin suhteen, pisteet silti vastaamisesta. Miksi lääkärit eivät vastaa sähköposteihin?

Lopulta ratkaisu löytyi yksinkertaisesti. Lähetin sähköpostia Lääkekannabiksen käyttäjien yhdistykselle (info@laakekannabis.fi), ja selostin ongelmani. Lopputulemana sain tiedot lääkäristä, joka todennäköisesti reseptini uusisi. Kävin tämän lääkärin vastaanotolla, hän uusi reseptit ja kirjoitti erityislupahakemukset. Fimea hyväksyi hakemukset ja nyt minulla on jälleen uusitut voimassa olevat reseptit.


Kuvittelin, että lääkekannabis on jo hyväksytympi asia Suomen lääkäreiden keskuudessa. Ainakin, jos potilas on jo vuosia käyttänyt lääkettä ja se on toiminut hyvin. Mutta olin lääkekannabiskuplassa. Kuka tahansa lääkäri (ei tarvitse olla neurologi), jonka oikeuksia ei ole rajoitettu, voi kirjoittaa lääkekannabisreseptin ja hakea erityislupaa. Mutta kenenkään lääkärin ei tarvitse kenellekään kirjoittaa tai uusia lääkekannabisreseptiä.

Asiat eivät ole lääkekannabiksen suhteen Suomessa oikein minkäänlaisella tolalla. Periaatteessa sitä voi tarvittaessa saada, mutta täysin eri asia sitten on, saako sitä oikeasti.

31.12.2015

Vuosi 2015 – mitä tänä vuonna tapahtui?

Henkilökohtainen katsaukseni menneeseen vuoteen. Paljon muutakin tapahtui, mutta ei sitä kaikkea näin yhtäkkiä muista.

Avainsanoja vuodelle 2015

2015 ahvenanmaa instagram juoksu kuntoilu lääkekannabis mstauti polo skotlanti some twitter vasektomia älypuhelin

Somettuminen

Alkuvuodesta hankin ensimmäisen älypuhelimeni ja sukelsin sosiaalisen median maailmaan Twitteriin ja Instagramiin. Siellä sitä nyt törötetään, talvet ja kesät.

Liikunta

Vuonna 2015 taitoin jalan matkaa yhteensä 977,1 kilometriä, josta juoksua oli 144,2 km ja hiihtoa 268,9 km. Kävelyä oli siis 564 km. Crosstrainerilla taitoin matkaa 333,3 kilometriä. Ajoin polkupyörällä 315,9 km. Kuntosalikertoja tuli vuodelle 150. Jotain listalta saattoi unohtua. Ensi vuonna kerään näitä kyllä "Excel"-taulukkoon (LibreOfficen Calciin) niin yhteenvedon tekeminen helpottuu.

Vanhoja liikuntatilastojani: vuosi 2011, 2012, 2013, 2013 ja 2014.

Lääkekannabisreseptin uusiminen

Aiemmin lääkekannabisreseptini kirjoittanut ja uusinut lääkäri lopetti lääkekannabisreseptien kirjoittamisen. Reseptejäni ei ole tämän vuoksi uusittu vuodelle 2016. Yritän ensin julkisella puolella, aika sinne on varattuna ensi vuoden puolelle. Jännitystä elämässä.

Hyvää uutta vuotta 2016!

A photo posted by MS-potilas (@mspotilas) on

24.8.2015

Todella huonoja uutisia

Sain odottamattomia, huonoja uutisia postissa.


Kirjeestä on peitetty päiväys ja neurologin allekirjoitus. Itseni lisäksi olen varmana tietona kuullut ainakin kolmen muun lääkekäyttäjän saaneen samanlaisen viestin. Me tuskin olemme ainoat.

Lisäys 25.8.2015: Kyse voi olla jopa parista sadasta potilaasta. Lue Pedro Viljasen bloggaus.

Sain lääkekannabisreseptin vuonna 2010 ja olen sitä sen jälkeen vuosittain uusinut. Sairauteni, MS-tauti, on tyypillisimpiä sairauksia johon lääkekannabista määrätään. Olen saanut huomattavaa apua lääkekannabiksesta ja vointini on parantunut tämän noin viiden vuoden aikana. Kivut ja muut oireet ovat nyt hyvin hallinnassa. Olen pystynyt jälleen matkustelemaan, hiihtämään, jopa hieman juoksemaan. En päihdy lääkekannabiksesta, enkä ole siitä merkittäviä haittoja kokenut. Lääkärikäynnit reseptin uusintojen yhteydessä ovat menneet hyvin ja olemme todenneet, että lääke auttaa.

En millään muotoa syytä kyseistä lääkäriä, kiitos hänelle näistä vuosista, jotka reseptin sain hänen kauttaan. Olen kuullut huhuja, että Valvira oli lähestynyt tätä lääkäriä lääkekannabis­reseptien kirjoittamiseen liittyen. Totuutta en tiedä, mutta onko Valvira "savustanut" tämän lääkärin kirjoittamasta ja uusimasta näitä reseptejä? Nyt useita vakavasti sairaita lääke­kannabis­reseptin omaavia on tyhjän päällä. En ymmärrä mitä tällä yritetään saavuttaa.

Olo on epätietoinen ja huolestunut. Oma reseptini pitäisi uusia vielä tämän vuoden puolella. Mutta onnistuuko se enää? Entä jos ei onnistu?

Tiedän, että kyse ei ole vain minusta. Toivon, että tietoa tästä tilanteesta levitettäisiin mahdollisimman laajasti eteenpäin. Kiitos.

16.6.2015

Professori: ”Lääkekannabis aiheuttaa riippuvuutta”. MS‑potilas kommentoi.

Suomen kuvalehdessä julkaistiin 12.6.2015 juttu ”Professori: Lääkekannabis aiheuttaa riippuvuutta”. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun luin professori Kalson mielipiteitä tietäen, kuinka totena professorisnaisen puheita moni pitää. Tässä bloggauksessa esitetään samat kysymykset ja kuullaan samat vastaukset Kalsolta ja Knuutilalta, mutta lisäksi kuullaan myös potilasta, eli allekirjoittanutta.



Apteekkari Markku Knuutila on vakuuttunut lääkekannabiksen hyödyistä. Ongelmana ovat lähinnä asenteet, hän sanoo. ”Opiaatteja ja morfiinijohdannaisia määrätään surutta, vaikka miedolla kannabiksella selviäisi huomattavasti vähemmällä.”

Eija Kalso, kipulääketieteen professori, on kriittisempi. ”Apteekkarit harjoittavat liiketoimintaa. He eivät hoida potilaita eikä heillä ole vastuuta potilaista.”

MS-potilas, MS-tautia sairastava eläkkeellä oleva yksityisyrittäjä, on käyttänyt hollantilaisen Bedrocan BV -yrityksen tuottamia lääkekannabiksia vuodesta 2010. ”Neurologi on kirjoittanut minun reseptini, ei apteekkari. Neurologilla on hoitovastuu. Ei apteekkarin tietenkään tarvitse minua hoitaa, lääkkeiden toimitus riittää.”


Onko lääkekannabis hyvä lääke?

Knuutila: ”Valtaosa potilaista on saanut siitä avun kipuihinsa ja vaivoihinsa. Lääkäri valitsee potilaat tiukalla seulalla.”
Kalso: ”Ei ole. Jos hyvältä lääkkeeltä edellytetään, että se on osoitettu tutkimuksissa tehokkaaksi ja turvalliseksi, niin ei ole.”
MS-potilas: ”Kannabis auttaa minulla moniin MS-tautini oireisiin. Näitä oireita ovat mm. pahoinvointi, spastisuus (lihasjäykkyys), lihaskrampit, hermokivut, puutuneisuus, allodynia (puutuneen ihon kosketuskipu), virtsaamisongelmat, huonontunut lämmönsieto ja kognitiiviset ongelmat. Kannabis on osoittautunut minulla hyväksi lääkkeeksi.”

Kuinka tarkasti lääkekannabista on tutkittu?

Knuutila: ”Sitä on tutkittu vuosikymmenet. Itse asiassa sitä tutkittiin jo tuhansia vuosia sitten Kiinassa ja Intiassa nimenomaan lääkinnällisessä tarkoituksessa. Nyt Israel on tutkimuksen kärkimaita.”
Kalso: ”Sativexia on tutkittu varsin hyvin MS-taudin osalta mutta muissa käyttötarkoituksissa puutteellisesti. Kannabiskukintovalmisteiden ja muiden vastaavien tutkimus on täysin riittämätön.”
MS-potilas: ”Komppaan Knuutilaa ja esitän keräämäni luettelon tieteellisistä tutkimuksista liittyen kannabiksen lääkekäyttöön MS-taudissa, tällä hetkellä listalla on 83 tutkimusta.” Tämän blogin Tutkimukset-sivu.

Kuka lääkekannabiksesta hyötyy?

Knuutila: ”Apua on saatu MS-tautiin, neurologisiin kipuihin, unettomuuteen, aidsiin, tiettyihin syöpälajeihin, epilepsiaan. Kipupotilaat ovat voineet vähentää vahvoja opiaattijohdannaisia tai jopa luopua niistä. Kelan mukaan yli 400 000 potilasta saa säännöllisesti opiaattijohdannaisia, osa jopa 10–15-kertaisia annoksia ohjeisiin verrattuna. Heistä moni on jäänyt lääkekoukkuun.”
Kalso: ”Osa MS-potilaista hyötyy, mutta esimerkiksi hermovauriokivuista kärsivät eivät hyödy, kuten Lancet Neurology -lehden katsauksessa osoitetaan. Sellaiset henkilöt voivat hyötyä, joiden ahdistusta kannabis lievittää ja siten kipukaan ei tunnu niin pahalta. Kannabiksen käyttäjät hyötyvät: he saavat sitä virallista kautta. Ne hyötyvät, joiden ansioon se liittyy. Ja mediakin hyötyy. Aika iso vyyhti.”
MS-potilas: ”Saan lääkekannabiksesta monia hyötyjä, ei pelkästään kivun lievitykseen, vaan moneen muuhunkin oireeseen. En sulje myöskään pois sitä, että lääkekannabis vaikuttaisi MS-taudin etenemiseen. Sen verran hyvään kuntoon olen itseni saanut reseptin saamisen jälkeen, vaikka sairauteni on etenevää muotoa.”

Mitä haittavaikutuksia lääkekannabiksella on?

Knuutila: ”Prahan kongressissa maaliskuussa vallitsi yksimielisyys siitä, että sivuvaikutukset ovat vähäiset, kun käyttö on ohjeiden mukaista. Aiemmin on tuotu esiin, että alle 15-vuotiaana aloitettu säännöllinen viihdekäyttö olisi yhteydessä skitsofrenian puhkeamiseen. Uudessa italialaisessa tutkimuksessa lääkekannabista on päinvastoin käytetty skitsofrenian hoitoon.”
Kalso: ”Tämä on mahdollista mutta äärimmäisen harvinaista. Näyttö siitä, että nuorena aloitettu kannabiksen käyttö aiheuttaa psykoosia, on vahva. Knuutilan kommentti on näin esitettynä vaarallinen. Meidän potilaistamme suurin osa on lopettanut lääkekannabiksen haittavaikutusten vuoksi: älyllisten toimintojen heikkenemistä, muistamattomuutta, keskittymisvaikeuksia, väsymystä. Ja merkittävä haitta ovat tietysti vakavat psykiatriset sairaudet.”
Knuutila: ”Mielenkiintoinen näkemysero alan kansainvälisten tutkijoiden ja Kalson välillä.”
MS-potilas: ”Knuutila sai tässä viimeisen sanan, mikä oli mielestäni oikein. Lääkekannabis päihdytti aluksi (käytön alussa pari viikkoa), jolloin sillä varmasti oli vaikutuksia kognitioon. En silti ollut aivokuollut, ja päihdyttävyys katosi käyttöä jatkaessa täysin. Ennen lääkekannabiksen aloitusta olin paljon pahemmassa (MS-taudin aiheuttamassa) aivosumussa kuin edes tuo lievästi päihtynyt tila oli. Mitään "skitsoja oloja" ei ole tullut, mikä ei tietenkään tarkoita, ettei jollekin sellaisia voisi tulla. En ole kuullut mielenterveysongelmista lääkekannabiksen käyttäjillä.”

Aiheuttaako lääkekannabis riippuvuutta?

Knuutila: ”Valvotuissa olosuhteissa ei.”
Kalso: ”Kyllä aiheuttaa. Tosin riippuvuus ei kehity kaikille. Mutta sitten kun se on kehittynyt, sitä on todella vaikea hoitaa.”
MS-potilas: ”Mikäköhän tämä Kalson mainitsema vaikeasti hoidettava kannabisriippuvuus oikein on? THL:n sivuilla on taulukko, jossa vertaillaan eri päihteiden riippuvuuspotentiaalia: Riippuvuutta aiheuttavien aineiden vertailu. Päihdekannabis, jossa usein on minimoitu CBD:n määrä, eli se päihdyttää enemmän, on arvioitu kofeiiniakin heikommaksi riippuvuuden aiheuttajaksi. Se on heikoimmin riippuvuutta aiheuttava kaikista vertailun aineista.”

Onko lääkekannabista liian vaikea saada Suomessa?

Knuutila: ”Ehdottomasti, prosessi on kohtuuttoman vaikea ja pitkä. Lääkekannabiksen määräys on pyritty keskittämään yliopistosairaaloiden kipuklinikoille, jotka kokeilevat ensin kaikki muut kipulääkkeet, myös kovat opiaattijohdannaiset. Tämä on potilaalle rankkaa. Asia voisi olla päinvastoin.”
Kalso: ”Kipuklinikoilla ei toimita näin.”
Knuutila: ”Lisäksi kokeillaan vain yksittäisiä, eristettyjä kannabinoideja eikä Bedrocania (erityisluvallinen valmiste), jolla on vähemmän sivuvaikutuksia.”
Kalso: ”Minä sanoisin, että lääkekannabista on jopa liian helppo saada. Näen tapauksia, joissa asiat ovat menneet huonosti, ja joudun arvioimaan, millaisissa tilanteissa lupia on haettu ja myönnetty.”
MS-potilas: ”Opiaatteja ja opioideja on helppo saada. Lääkekannabista ei ole kovin helppo saada.”

Miten vertaisitte lääkekannabista keskushermostoon vaikuttaviin kipulääkkeisiin, opiaatteihin?

Knuutila: ”Prahan kongressissa todettiin, että YK teki virheen luokitellessaan huumausaineita 1940-luvulla. Kannabis pantiin kiireessä ’varmuuden vuoksi’ samaan kategoriaan kuin opiaatit, kokaiini ja amfetamiini. Se kuuluisi miedoimpaan kategoriaan. Opiaatit aiheuttavat useita kuolemantapauksia, lääkekannabis ei ensimmäistäkään.”
Kalso: ”Tietyllä tavalla opioidit ovat vaarallisempia kuin lääkekannabis. Ylisuuri annos voi tappaa, ja riippuvuus kehittyy herkemmin. Mutta nykyaikaisessa kirurgiassa ja syöpäkipujen hoidossa ne ovat korvaamattomia. Kannabis ei mitenkään pysty korvaamaan niitä. Muiden kipujen hoito opioideilla onkin sitten kyseenalaista. Suomessa käytetään niitä selvästi liikaa.”
MS-potilas: ”Kannabiksen ei tarvitse korvata kirurgiassa ja syöpäkipujen hoidossa käytettäviä opioideja. Mutta on muunlaisia sairauksia ja sairaustiloja, kuten kroonisia kiputiloja, joissa kannabis voi olla huomattavasti parempi, miedompi ja vähemmän koukuttava vaihtoehto. Suomessa käytetään selvästi liikaa opioideja, tästä olen samaa mieltä Kalson kanssa.”

vai

Onko lääkekannabis liian kallista potilaalle?

Knuutila: ”Sativex maksaa reilut 600 euroa kuussa, Bedrocan noin 300 euroa. Ilman Kela-korvausta lääke on kallis. Korvaus olisi potilaalle tärkeä.”
Kalso: ”Se on erittäin kallista. Jos on hyvä näyttö, että lääkkeestä on potilaalle suuri hyöty eikä haittoja, yhteiskunnan pitäisi korvata se. Myös reseptiä kirjoittavalla lääkärillä on vastuu: pitäisi miettiä, pystyykö potilas maksamaan lääkkeen. Mutta automaattista Kela-korvausta en kannata.”
MS-potilas: ”Lääkekannabis on kallista. Sativexia ei käytetä siksi, että se on mieto (huono hoitovaste) ja kallis. Knuutila arvioi, että Bedrocan-lääkitys on noin 300 euroa kuussa, tämä on aika tarkalleen sama kuin minulla: viikossa kuluu n. 5 grammaa lääkekannabista. Omien laskelmieni mukaan Sativex tulisi jopa 5 kertaa kalliimmaksi, jos halutaan saada sama määrä lääkitseviä kannabinoideja.” Kustannusvertailu: Sativex on kallista!

Onko lääkekannabiksen väärinkäyttö riski?

Knuutila: ”Yrityksiä on ollut vain muutamia. Kontrolli on tarkka, tarkempi kuin monilla opiaattijohdannaisilla. Jos väärinkäyttöä esiintyy, lupa evätään välittömästi. Lääkekannabiksella ei ole mitään tekemistä viihdekäytön kanssa.”
Kalso: ”Totta kai siihen liittyy väärinkäyttöä. Jos ei liittyisi, sitä tutkittaisiin ja käytettäisiin ihan eri tavalla. Olen ihmetellyt, miksi erityisluvallisia kannabisvalmisteita haetaan koko ajan enemmän, vaikka Sativex olisi käytettävissä. Todennäköisesti siksi, että niistä saa nopeamman vaikutuksen. Se ehkä kuvastaa sitä, että niistä haetaan jotain muuta kuin kipuun liittyvää vaikutusta.”
Knuutila: ”Moni potilas on kokeillut Sativexia mutta palannut Bedrocaniin, koska ei ole saanut siitä apua. Turha professorin aliarvioida potilaiden hoitovasteita ja syyttää heitä narkkareiksi.”
MS-potilas: ”Erityisluvallisia kannabisvalmisteita haetaan mielestäni enemmän vain siksi, että Sativex on niin pirun kallista, 2-5 kertaa kalliimpaa potilaalle kuin Bedrocan, ks. edellinen kysymys. Sativex on myös melko uusi tulokas, erityisluvallista kannabista (Bedrocan) sen sijaan on määrätty Suomessa jo vuodesta 2006.”

Missä tilanteessa itse määräisitte potilaalle kannabista?

Kalso: ”MS-potilaille olen kokeillutkin, mutta potilaiden mielestä hyödyt eivät ole olleet riittävät verrattuna haittoihin.”
MS-potilas: ”On myös potilaita, joiden mielestä lääkekannabiksesta on lähes yksinomaan hyötyä, ja se korvaa usean lääkkeen. Terveisiä mm. täältä näppäimistön takaa. Suurin ’haittavaikutus’ itsellä on melko kova hinta, n. 300 euroa kuussa. Yhteiskunta ei tule vielä kustannuksissa vastaan, vuositasolla kustannus on siis suuri.”

Hollannissa lääkekannabista käytetään myös syöpäkipuihin ja aidsin oireisiin, Yhdysvalloissa ahdistukseen ja unettomuuteen. Seattlessa lääkekannabista saa jopa automaatista. Miten suhtaudutte tähän?

Knuutila: ”Automaatteja ei missään tapauksessa. Hoidon täytyy olla yhteistyötä potilaan, lääkärin, sairaanhoitajan ja apteekin kanssa.”
Kalso: ”Automaatit ovat täysin lääketieteen etiikan vastaisia. Kuolemaan johtavan sairauden oireisiin kannabista voi käyttää, jos siitä on hyötyä. Ahdistukseen ja unettomuuteen sitä ei tulisi käyttää.”
MS-potilas: ”Kannabisautomaatit - only in America... Toisaalta ei kai niistäkään lääkekannabista saa kuin lääkärin reseptillä, jonkinlainen automatisoitu apteekin korvike siis. Yhdysvalloissa lähinnä Kaliforniassa lääkekannabista käytetään vähän kaikkeen, muualla on tiukemmat säädökset. Kuvitellaan tilanne, jossa potilas käyttää kannabista ahdistukseen ja unettomuuteen, ja kokee saavansa siitä apua paremmin kuin muista lääkkeistä. Täytyykö potilaan tällöin joko voida huonommin (ei kannabista) tai tehdä itsestään rikollinen (käyttää kannabista), vai olisiko parempi, että lääkekannabisresepti olisi mahdollista saada?”

Liittyykö lääkekannabikseen yleisiä väärinkäsityksiä?

Knuutila: ”Lääkekannabispotilaat leimataan vieläkin väärinkäyttäjiksi, vaikka he ovat vakavasti sairaita ihmisiä, jotka ovat saaneet avun. Monet lääkärit pelkäävät huumelääkärin leimaa. He eivät uskalla ottaa vastaan potilaita eivätkä edes keskustella kollegoiden kanssa aiheesta. Asenteet ovat yllättävän tiukassa. Suomeen tarvitaan ulkomaisia, asiaan perehtyneitä lääkäreitä ja tutkijoita kertomaan asioista ennakkoluulottomasti.”
Kalso: ”Yleinen väärinkäsitys on se, että kannabis olisi tehokas ja turvallinen lääke ja että se pitäisi vapauttaa myös muuhun käyttöön. Käsitys on suhteettoman positiivinen tosiasioihin verrattuna.”
MS-potilas: ”Yleinen väärinkäsitys on, että kannabiksen lääke- ja viihdekäyttö on samanlaista ja sama asia. Kannabis palaa ja Bob Marley soi, tomaattisilmäinen ’käyttäjä’ höhöttelee television piirretyille. Asenteet ovat niin tiukassa, että faktoillakin on niitä vaikea läpäistä.”

Markku Knuutila
• 68-vuotias proviisori ja apteekkineuvos, Tampere
• Apteekkari, apteekki Tampereella ja Turussa

Eija Kalso
• 60-vuotias lääketieteen ja kirurgian tohtori, Helsinki
• Kipulääketieteen professori Helsingin yliopistossa, ylilääkäri Hyksin kipuklinikalla

MS-potilas
• 44-vuotias sairauseläkkeellä oleva insinööri ja yksityisyrittäjä tietotekniikan alalta
• MS-tautidiagnoosi vuonna 2008, oireita sitä ennen 18 vuoden ajan
• MS-tauti, etenevä
• lääkekannabisresepti vuodesta 2010


Onko tosiaan niin, että potilas ei voi itse osata kertoa, auttaako lääke vai ei? Voiko ainoastaan tutkimus kertoa tämän? Mielestäni näin ei ole. Yksittäisessä tutkimuksessa on aina tietynlainen tutkimusasettelu, lääkkeiden annostus (määrä ja tapa), yms. Tutkimusasettelu ei aina välttämättä ole sellainen, että tuloksia saadaan. On myös runsaasti tutkimuksia, joissa tuloksia on saatu. Ja tuhansia lääkkeeseen tyytyväisiä potilaita.

Lue myös Suomen Kuvalehden artikkeli lauantailta 13.6. ”Lääkekannabiksen suosio kasvaa”.